15. Ihminen aiheuttaa häiriöitä luonnon toimintaan

Kestävä kehitys koostuu monesta ulottuvuudesta:


lähde

Kulttuurinen kestävyys
- kulttuuriympäristön säilyttäminen (perinteet, tavat)

lähde

Ekologinen kestävyys
- luonnon säilyttäminen (ympäristöystävällisyys, kierrätys, päästöjen pienentäminen)

lähde

Taloudellinen kestävyys
- hyvän taloustilanteen säilyttäminen (tavaroiden uudelleenkäyttö, korjaus ja kunnossapito,       monikäyttö)

lähde

Sosiaalinen kestävyys
- yhteisöllisyyden säilyttäminen (työympäristön viihtyisyys, tasa-arvoisuus, yhteistoiminta,         verkottuminen)

lähde

Ihmiset vaikuttavat usein negatiivisesti luonnon tasapainoon

lähde

---

Käsite:

Kotoperäinen laji tarkoittaa lajia, jonka levinneisyys on suppea.

---

Tehtävä:

Sukupuuttoaallot
Maapallon eliömaailmaa on kohdannut kuusi sukupuuttoaaltoa. Mistä ne ovat aiheutuneet?

Vastaus:

1. sukupuuttoaalto johtui jäätiköitymisestä
2. sukupuuttoaalto johtui meren pinnan laskusta, ilmaston jäähtymisestä, meren                         happikadosta ja valtameren virtauksen pysähtymisestä
3. sukupuuttoaalto johtui mannerten liikkumisesta ja tulivuorenpurkauksista
4. sukupuuttoaalto johtui mannerten liikkumisesta ja tulivuorenpurkauksista
5. sukupuuttoaalto johtui meteoriitin törmäämisestä Maahan
6. sukupuuttoaalto johtuu ihmisistä

14. Ekosysteemi on toimiva kokonaisuus

Ekosysteemi muodostuu eliöyhteisöstä ja sitä ympäröivästä elottomasta luonnosta.

Ravintoverkko

lähde

Ekosysteemin kiertokulku

lähde

Kaikilla eliöillä on oma tehtävänsä luonnon kiertokulussa.

lähde

---

Käsite:

Ekologinen tehokkuus tarkoittaa hyötysuhdetta, jolla ravintoketjun lenkki sitoo energiaa biomassaansa, jolloin ravintoketjun seuraava lenkki saa energian käyttöönsä syötyään alkuperäisen lenkin ravinnokseen.

---

Tehtävä:

Määrittele oheiset käsiteparit:
a. omavarainen - toisenvarainen
b. perustuotanto - jatkotuotanto
c. ekologinen tehokkuus - energian ohivirtaus

Vastaus:

a. Eliö, joka pystyy sitomaan itseensä tarvitsemansa energian ja tuottamaan tarvitsemansa        orgaaniset yhdisteet - Eliö, joka käyttää hyväkseen tuottajien sitomaa energiaa ja                  biomassaa
b. Tuottajien sitoma energia tai biomassa - Kuluttajiin sitoutunut energia tai biomassa
c. Biomassaan sitoutunut energia - Energia, jonka ravintoketjun linkki käyttää omiin                   tarpeisiinsa

13. Alueen lajien populaatiot muodostavat eliöyhteisön

Lajien välinen kilpailu

Johtaa ''erikoistumiseen''. Esimerkiksi linnut hankkivat ruokansa puiden eri osista, jolloin kaikille riittää ruokaa eikä synny kilpailua.

(Lähde: Bios 1, WSOYpro OY, 2011)

Joskus samassa paikassa asuvat lajit kuuluvat kokonaan tai osittain samaan ekolokeroon, jolloin ne saavat ravintonsa samasta paikasta, jolloin syntyy kilpailua lajien välille.

lähde

Kahden lajin yhteiselämä voi joskus olla myös hyvä asia.

lähde

---

Käsite:

Mutualismi tarkoittaa kahden osapuolen suhdetta, joka on molemmille positiivinen.

---

Tehtävä:

Millainen ekologinen suhde vallitsee seuraavien lajien kesken niiden eläessä samalla alueella?
a. hirvi - susi
b. jokirapu - täplärapu
c. mänty - sen rungolla elävä jäkälä
d. hömötiainen - töyhtötiainen

Vastaus:

a. +/-, peto(susi)-saalis(hirvi) -suhde
b. -/-, lajien välinen kilpailu
c. 0/+, kommensalismi
d. 0/0, lajit eivät vaikuta kohtalokkaasti toisiinsa

12. Saman lajin yksilöt muodostavat populaatioita

Ympäristö rajoittaa populaation kasvua

Eksponentiaalinen käyrä kuvaa sitä, miten populaatio kasvaisi sille kaikin puolin edullisessa ympäristössä.

Logistinen käyrä kuvaa populaation määrää normaalissa ympäristössä, johon kyseinen populaatio on sopeutunut.

Ympäristön vastus pitää populaation sopivassa koossa ympäristön kannalta. Sellainen on esimerkiksi ravinnon määrä.

Ympäristön kantokyky tarkoittaa sitä määrää, mikä populaation yksilöitä mahtuu kyseiseen ympäristöön niin että populaatio pysyy terveenä ja ympäristön eliöt eivät tuhoudu.

lähde

---

Käsitteitä:

Avoin populaatio on kontaktissa muiden populaatioiden kanssa.

Suljettu populaatio on täysin eristettynä. Ei geenivirtaa.

---

Tehtävä:

Populaation määrittely
Populaatio on tietyllä alueella elävien saman lajin yksilöiden joukko. Millainen on
a. avoin
b. suljettu populaatio?

Vastaus:

a. Avoimen populaation ja muiden sen lähellä elävien populaatioiden välillä on geenivirtaa.
b. Suljettu populaatio on eristyksissä, joten sen ja muiden populaatioiden välillä ei ole geenivirtaa.

11. Ympäristö vaikuttaa eliöiden elinmahdollisuuksiin

Ekologia

Tutkii eliöiden suhdetta ympäristöönsä

Ekologisen tutkimuksen tasot:

(Lähde: Bios 1, WSOYpro OY, 2011)

Eliöihin vaikuttavia ympäristötekijöitä:

lähde

---

Käsitteitä:

Abioottinen tarkoittaa elottoman luonnon ominaisuutta

lähde

Bioottinen tarkoittaa elollisen luonnon ominaisuutta

lähde

---

Tehtävä:

Luokittele seuraavat ympäristötekijät abioottisiin ja bioottisiin ympäristötekijöihin:

hiekkamyrsky, tulva, pakkanen, hapan sade, loinen, helle, sumu, salamanisku, kuivuus, home, metsäpalo, tuuli, routa, virustauti, lumipeitteen paksuus, suojaava kasvipeite, peto, maaperän korkeus, maaperän ravinteisuus, ravinto

Vastaus:

Abioottiset ympäristötekijät:

hiekkamyrsky, tulva, pakkanen, hapan sade, helle, sumu, salamanisku, kuivuus, metsäpalo, tuuli, routa, lumipeitteen paksuus, maaperän korkeus

Bioottiset ympäristötekijät:

loinen, home, virustauti, suojaava kasvipeite, peto, ravinto

10. Evoluutiota tutkitaan monella tavalla

Fossiilit

Paleontologia on tiede, joka tutkii fossiileita.

lähde

Fossiilit ovat vähintään 10 000 vuotta vanhoja, muinoin eläneiden eläinten jäänteitä.

lähde

Fossiilit ovat voineet syntyä valelmina, kivettyminä, painaumina tai jotkut fossiilit ovat meripihkan sisällä, jolloin ne ovat säilyneet kokonaisina

lähde

Kaikista eliöistä ei kuitenkaan ole fossiileja

---

Käsite:

Molekyylikello perustuu siihen, että molekyylien muuttumisnopeus vaihtelee ajan kuluessa. Sitä käytetään selvittämään sitä, milloin kaksi lajia ovat eriytyneet toisistaan.

---

Tehtävä:

Fossiililöydöt ja maakerrostumat

Sijoita seuraavat fossiililöydöt oikeisiin maakerrostumiin sen mukan, milloin kyseiset eliöryhmät yleistyivät maapallolla:

kerrostuman ikä:

1. 65 milj. vuotta

2. 140 milj. vuotta

3. 250 milj. vuotta

4. 350 milj. vuotta

5. 400 milj. vuotta

fossiililöydöt:

a. koppisiemeniset 

b. sammakkoeläimet

c. matelijat

d. sanikkaiset

e. kalat

Vastaus:

1a, 2c, 3b, 4d, 5e

9. Elämä siirtyy maalle

Maan valloitus

Sanikkaiset (rakenteeltaan monimutkaisimmat itiökasvit)

lähde

Sammalet (varsi ja lehdet, muttei juuria)

lähde

Sammakkoeläimet (pystyvät liikkumaan maalla, vaihtolämpöisiä, ihon kautta hengittäminen)

lähde

Matelijat (käärmeet, kilpikonnat, liskot, krokotiilit, hengittävät keuhkoilla, vaihtolämpöisiä, iho sarveissuomujen tai -kalvojen peitossa)

lähde

Paljassiemeniset kasvit (havupuut, käpypalmut, neidonhiuspuu, pölytys tuulen välityksellä)

lähde

Nisäkkäät (nokkaeläimet, nisäkkäät, tasalämpöisiä, yleensä karvapeitteisiä)

lähde

Linnut (ontot luut)

lähde

Koppisiemeniset kasvit (alkio kehittyy sikiäimen suojassa, siemenen ympärillä on usein hedelmä)

lähde

---

Käsite:

Maapallon historia jaetaan neljään maailmankauteen: Elämän esihistoriallinen aika (Prekambri), Elämän vanha aika, Elämän keskiaika ja Elämän uusi aika

lähde

---

Tehtävä:

Eliöryhmien kehitysjärjestys
Järjestä seuraavat eliöryhmät sen mukaan, missä järjestyksessä ne ilmestyivät maapallolle:
matelijat, alkueliöt, sienieläimet, arkit, koppisiemeniset kasvit, sammakkoeläimet, nisäkkäät, kalat, niveljalkaiset, paljassiemeniset kasvit, linnut

Vastaus:

alkueliöt, arkit, sienieläimet, niveljalkaiset, kalat, sammakkoeläimet, matelijat, paljassiemeniset kasvit, linnut, koppisiemeniset kasvit

8. Elämä syntyy ja kehittyy merissä

Elämän kehitys

Esitumalliset eliöt
Tumalliset solut
     -Kasvisolu
     -Eläinsolu
Monisoluiset eläimet
prekambrikausi
     -Sienieläimet (2 solukerrosta, joiden välissä erilaistumattomia soluja)
     -Polttiaiseläimet (2 kerrosta, joiden välissä hyytelömäistä tukiainesta)
     -Laakamadot (alkeellinen hermosto)
     -Nilviäiset (hermosto ja aistit kehittyneitä, pehmeä ruumis kuoren suojaama)
     -Nivelmadot (hermosto rakenteeltaan tikapuumainen, 2 hermosolmua, jotka muistuttavat       alkeellisia aivoja)
     -Niveljalkaiset (ruumista suojaa kitiinikuori, joka toimii myös tukirankana,                                 tikapuuhermosto, monipuolinen aistijärjestelmä, avoin verenkierto)
     -Piikkinahkaiset (sisäinen tukiranka kalkkilevyistä, sisäinen tukiranka)

lähde

---

Käsitteitä:

Fotosynteesissä kasvit tuottavat happea ja energiaa, jotka ovat vättämättömiä elämän kannalta

lähde

Soluhengitys mahdollistaa ravinnon sisältämän energian käyttämisen


lähde

---

Tehtävä:

Elämän synty
a. Mitä tarkoittaa kemiallinen evoluutio?
b. Mitä tarkoittaa biologinen evoluutio?
c. Miksi kemiallinen evoluutio ei nykymaapallolla ole mahdollinen?

Vastaus:

a. Kemiallisessa evoluutiossa epäorgaanisista aineista syntyy orgaanisia aineita.
b. Biologinen evoluutio perustuu muunteluun ja luonnonvalintaan.
c. Kemiallinen evoluutio ei ole nykymaapallolla mahdollista, koska se vaatii tietyn                       yhdistelmän kemiallisia aineita, joita ei enää ole.

7. Populaatioista voi syntyä vähitellen uusia lajeja

Charles Darwinin evoluutioteoria

Luonnon valinnan merkitys lajien muuttumisessa ja uusien lajien syntymisessä.

Elämällä on yhteinen alkuperä ja myös ihminen on kehittynyt alemmista selkärankaisista luonnonvalinnan kautta.

 
lähde
(Kuvateksti: Selviävä laji ei ole se, joka on vahvin tai viisain vaan se, joka sopeutuu parhaiten muutoksiin)

---

Käsitteitä:

Isolaatio on populaation eristymistä muista saman lajin populaatioista, aiheutuu mm. maantieteellisistä ja muista risteytymisesteistä, edistää lajiutumista

Lajiutuminen tarkoittaa uuden lajin kehittymistä evoluutiossa(lajin populaatioiden välinen geenivirta estyy)

Geenivirtaa on geenien kulkeutuminen lajin eri populaatioiden välillä(puuttuminen johtaa populaatioiden lajiutumiseen)

lähde

Pullonkaulailmiö kuvaa sattuman vaikutusta lajiutumiseen. Silloin luonnonmullistukset, kuten tulivuorenpurkaukset, sattuman kautta tuhoavat suuren osan lajin populaatiosta, jolloin vain vahvimmat ja parhaiten olosuhteissa selviävät yksilöt selviävät. Näin pienikin populaatio voi muodostaa alun uudelle lajille. Laji kehittyy jäljelle jääneiden yksilöiden geenien määräämään suuntaan.

lähde

---

Tehtävä:

Eri isolaatiomekanismit (lisääntymisesteet)
Mitä isolaatiomeanismeja voisi olla kyseessä näiden lajiparien välillä?

a. intiannorsu ja afrikannorsu
b. kiiruna ja riekko
c. silli ja silakka
d. hevonen ja aasi

Vastaus:

a. populaatiot elävät eri alueilla (maantieteellinen isolaatio)
b. populaatiot elävät erilaisissa elinympäristöissä (tunturien laki, tunturien juuri)
c. lisääntymisajat osuvat pääosin eri vuoden- ja vuorokauden aikoihin, lisäksi populaatiot           elävät eri alueilla (Gotlannin pohjoispuoli, Itämeren eteläosa) (biologisesti silli ja silakka           ovat samaa lajia)
d. risteymä on steriili

6. Luonnonvalinta ohjaa evoluutiota

Luonnonvalinta

Luonnonvalinta karsii huonosti olosuhteisiin sopeutuneet ja huonosti menestyneet populaation yksilöt sekä epäedulliset ominaisuudet. Luonnonvalinta toimii eri tavalla muuttuvassa ja vakaassa ympäristössä. Se parantaa populaation menestymismahdollisuuksia yleistämällä tarpeellisia ominaisuuksia, ja voi joissain tapauksissa erottaa saman lajin populaatioita, jolloin ne yleensä lähtevät kehittymään eri suuntiin. Näin syntyy lopulta kaksi uutta lajia.

lähde

lähde

---

Käsitteitä:

Luonnonvalinta
Parhaiten menestyneiden ja olosuhteisiin sopeutuneiden yksilöiden ominaisuudet alkavat yleistyä ja huonommin sopeutuneiden ominaisuudet alkavat hävitä

Tasapainottava valinta
Valinta suosii keskiarvoisia yksilöitä, tapahtuu silloin, kun olosuhteet ovat pysyneet pitkään samanlaisina

Suuntaava valinta
Valinta suosii muuttuneisiin olosuhteisiin parhaiten sopeutuneita yksilöitä, tapahtuu silloin, kun olosuhteet muuttuvat tai populaatio siirtyy toisenlaiselle elinalueelle

Hajottava valinta
Valinta suosii populaation ominaisuusjakauman ääripäitä, tapahtuu silloin, kun olosuhteet kehittyvät kahteen suuntaan

lähde

---

Tehtävä:

Mitkä alla olevista väittämistä sopivat 1. tasapainottavaan, 2. suuntaavaan ja 3. hajottavaan valintaan?
a. Vaikuttaa geenien lukusuhteisiin populaatiossa.
b. Lisää muuntelua populaatiossa.
c. Johtuu populaation yksilöiden välisestä kilpailusta.
d. Suosii keskivertoyksilöitä populaatioissa.
e. Suosii kelpoisimpia yksilöitä populaatioissa.
f. Voi jakaa alkuperäisen populaation osapopulaatioiksi.
g. Suosii muuntuneisiin olosuhteisiin parhaiten sopeutuneita, aikaisemmin harvalukuisia           yksilöitä.

Vastaus:

a. 2
b. 3
c. 1
d. 1
e. 2
f.  3
g. 2

5. Muuntelu on evoluution edellytys

Muuntelu

Saman lajin yksilöt poikkeavat toisistaan yleensä rakeenteeltaan, elintoiminnoiltaan tai jopa käyttäytymiseltään, vaikka yksilöt ovatkin suurimmaksi osaksi piirteiltään samanlaisia. Ero perustuu lajin sisäiseen muunteluun, joka johtuu geneettisestä moninuotoisuudesta. Muuntelu auttaa populaatiota sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Näin ollen se on evoluution edellytys.

Puolukkapiiyökkösiä (geneettinen monimuotoisuus)

lähde

---

Käsitteitä:

Perinnöllinen muuntelu tarkoittaa saman lajin sisällä ilmenevää geenien aiheuttamaa yhkilöiden ja populaatioiden erilaisuutta

Suvullinen lisääntyminen tapahtuu sukusolujen (siittiöt ja munasolut) kautta (HUOM. kasveilla siitepölyhiukkasten kautta)

Suvuton lisääntyminen tarkoittaa kasvullista lisääntymistä yleensä kasveilla rönsyjen, maavarren tai pistokkaiden avulla ja eliöillä jakaantumisen kautta

---

Tehtävä:

a. Miten muuntelu ilmenee yksilöiden välillä?
b. Samaan populaatioon kuuluvien yksilöiden ulkonäkö vaihtelee. Mainitse ainakin kolme         syytä, jotka aiheuttavat sen, että esimerkiksi voikukkapopulaation yksilöt ovat erinäköisiä.
c. Miten ruskeavetisen suolammen ahvenpopulaatiot ja kirkasvetisen järven                               ahvenpopulaatiot poikeavat toisistaan. Mistä erot johtuvat?

Vastaus:

a. Muuntelu ilmenee yksilöiden välillä eroavaisuuksina rakenteessa, elintoiminnoissa ja             käyttäytymisessä.
b. ympäristön aiheuttama muuntelu(muovautumismuuntelu), perinnöllinen muuntelu ja               mutaatiot
c. Rukeavetisen suolammen ahvenpopuaatiot ja kirkasvetisen järven ahvenpopulaatiot             poikkeavat toisistaan siten, että ne ovat sopeutuneet elinympäristöihinsä. Esimerkiksi           suolammen ahvenet näkevät hyvin ruskeassa vedessä ja syövät suolammesta löytyvää       ravintoa. Järven ahvenet näkevät hyvin kirkkaassa vedessä ja syövät järvestä löytyvää         ravintoa. Erot johtuvat siitä, että jossain vaiheessa joitain ahvenia on joutunut erilaiseen       ympäristöön. Uudessa ympäristössä ne, jotka ovat eivät ole sopeutuneet kyseiseen               ympäristöön kuolevat ravinnonpuutteesta tai joutuvat petojen ravinnoksi. Näin ollen               parhaiten sopeutuneet yksilöt selviävät ja heidän sopeutuneet geeninsä yleistyvät, sillä         ''huonojen'' geenien omistajia ei enää ole lisääntymässä.

4. Elämän monimuotoisuus ilmenee monella tasolla

Monimuotoisuuden tasot

Ekosysteemin monimuotoisuus
-johtuu elottoman luonnon ympäristötekijöistä
-jokaisen ekosysteemin lajisto on ympäristöönsä sopeutunut ja monimuotoinen

Esimerkkejä ekosysteemeistä:

havumetsä

lähde

savanni

lähde

suo

lähde

Lajimonimuotoisuus
-lajien lukumäärä

Lajin sisäinen monimuotoisuus
-lajin yksilöiden väliset erot esim, rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä

Esimerkki lajin sisäisestä monimuotoisuudesta:

lähde

---

Käsite:

Biodiversiteetti tarkoittaa elollisen luonnon monimuotoisuutta

lähde

---

Tehtävä:

Mistä monimuotoisuuden tasosta on kyse seuraavissa esimerkkilauseissa?
a. Puluparven yksilöt ovat keskenään erinäköisiä.
b. Suomalaisen havumetsän kenttäkerroksen lajeja ovat puolukka, metsälauha ja kultapiisku.
c. Suolammen ahvenet ovat pienikokoisia ja mustanpuhuvia, kirkkaanveden ahvenet vaaleampia.
d. Taigalla eli pohjoisella havumetsävyöhykkeellä on havumetsää, soita, järviä ja lehtimetsää.

Vastaus:

a. Lajin sisäinen monimuotoisuus
b. Lajimonimuotoisuus
c. Lajin sisäinen monimuotoisuus
d. Ekosysteemin monimuotoisuus

3. Eliömaailman luokittelu jäsentää elämän monimuotoisuutta

Eliömaailma voidaan jakaa kuuteen kuntaan



lähde

Eliöt jaetaan esitumallisiin ja tumallisiin eliöihin solurakenteensa perusteella

Esitumallisia eliöitä kutsutaan myös alkeiseliöiksi. Ne jaetaan arkkeihin ja bakteereihin. Esitumalliset eliöt ovat yksisoluisia ja niiden perintöaines on solulimassa. Ne lisääntyvät suvuttomasti eli jakaantuvat.

Tumalliset eliöt jaetaan alkueliöihin, kasveihin, sieniin ja eläimiin.Soluissa on monia erilaisia soluelimiä. Tumallisten eliöiden perintötekijät sijaitsevat tumassa.

---

Käsitteitä:

Samansyntyinen rakenne tarkoittaa rakennetta, jonka toiminta tai tehtävä on erilainen, mutta joka on kehittynyt samasta perusrakenteesta.

Samantoiminen rakenne tarkoittaa rakennetta, jolla on sama tehtävä, mutta jolla on evolutiivisesti er alkuperä.

---

Tehtävä:

Luokittelujärjestelmän hierarkia
Mikä kuvioista A-D esittää oikeaa suhdetta luokitteluyksiköiden välillä?

(Lähde: Bios 1, WSOYpro OY, 2011)

Vastaus:

Kuvio D

2. 2000-luku - biologian aikakausi

Tieteellinen tutkimus

Tieteellinen tutkimus suoritetaan seuraavan kaavan mukaan:

lähde

Tieteellinen laki voidaan kehittää tieteellisen tutkimuksen seurauksena, jos monet tutkijat ovat saaneet samanlaisia tuloksia samasta kokeesta. Toisaalta myös aikaisempi laki voidaan kumota tai sitä voidaan tarkentaa. Lakien perusteella voidaan muodostaa teorioita.

Perustutkimus, eli tiedon kerääminen, on tärkeää, sillä ilman sitä ei voida tehdä soveltavaa tutkimusta eli tutkimusta, josta on suoraan hyötyä ihmisille (kuten tutkimus, jonka ansiosta keksitään uusi lääke).

---

Käsitteitä:

Biokemia on tiede, jossa yhdistyy kemiallinen ja biologinen tutkimus.

Anatomia tutkii eliöiden rakennetta.

lähde

Taksonomia luokittelee eliöitä

Fysiologia tutkii eliöiden toimintaa.

Ekologia tutkii luonnon toimintaa.

Etologia tutkii eläinten käyttäytymistä.

Genetiikka on perinnöllisyystiedettä.

lähde

---

Tehtävä:

Käsitteiden määrittely
Yhdistä biologian eri alat oikeisiin määritelmiin.
1. oppi eliöiden ja niiden elollisen sekä elottoman ympäristön vuorovaikutussuhteista
2. tieteenala, joka tutkii muiden planeettojen mahdollista elämää
3. pieneliöitä tutkiva tieteenala
4. hermoston toimintaa tutkiva tieteenala
5. eläinten käyttäytymistä tutkiva biologian ala
6. molekyylitasolla solujen rakennetta toimintaa ja säätelyä tutkiva biologian ala
7. tutkimusala, joka käsittelee biologian ja biokemian sovelluksia teollisuudessa
8. biologian ala, jossa suoritetaan geenien muuntamista ja siirtämistä

a. etologia
b. bioteknologia
c. molekyylibiologia
d. ekologia
e. geenitekniikka
f. mikrobiologia
g. astrobiologia
h. neurobiologia

Vastaus:

1d, 2g, 3f, 4h, 5a, 6c, 7b, 8e

1. Mitä elämä on?

Mistä elämän tunnistaa?

Elämällä on tunnusomaisia ominaisuuksia:

lähde

---

Käsitteitä:

Järjestäytyneisyys
Pienemmät luonnon osat muodostavat suuremman kokonaisuuden. Esimerkiksi atomit ovat järjestäytyneet molekyyleiksi, jotka ovat järjestäytyneet makromolekyyleiksi ja niin edelleen.

lähde

Samankaltaiset kemialliset ominaisuudet
Jotkin kemialliset yhdisteet ovat löydettävissä vain elollisista olennoista. Yksi niistä on proteiini.

Informaation säilyttäminen ja hyödyntäminen
DNA:n geeneissä sijaitsevan informaation avulla solut pystyvät valmistamaan tarvitsemiaan aineita.

Lisääntyminen
Jokainen eliölaji pystyy lisääntymään, jonka kautta ne siirtävät geenien informaation jälkeläisilleen

lähde

Elämänkaari
Kaikilla eliöillä on samanlainen elämänkaari: syntymä, kasvu ja kuolema

lähde

Itsesäätelykyky
Eliö pystyy muuttamaan toimintaansa ympäristönsä muutosten mukaan

Aineenvaihdunta
Eliöt ottavat ympäristöstään aineita rakennusaineiksi ja energiaksi, jonka jälkeen ne poistavat aineenvaihdunnan jätteitä ympäristöön

Evoluutio
Sopeutuakseen ympäristöön eliön perintötekijöissä tapahtuu muutoksia, jotka mahdollistavat eliön selviytymisen

lähde

---

Tehtävä:

Elämän käsitteet
Laita käsitteet suuruusjärjestykseen pienimmästä aloittaen:
elin, ekosysteemi, solu, makromolekyyli, populaatio, soluelin, atomi, eliöyhteisö, kudos, biosfääri, molekyyli, elimistö, eliö

Vastaus:

atomi, molekyyli, makromolekyyli, soluelin, solu, kudos, elin, elimistö, eliö, populaatio, eliöyhteisö, ekosysteemi, biosfääri