keskiviikko 28. tammikuuta 2015

15. Ihminen aiheuttaa häiriöitä luonnon toimintaan

Kestävä kehitys koostuu monesta ulottuvuudesta:


lähde

Kulttuurinen kestävyys
- kulttuuriympäristön säilyttäminen (perinteet, tavat)

lähde

Ekologinen kestävyys
- luonnon säilyttäminen (ympäristöystävällisyys, kierrätys, päästöjen pienentäminen)

lähde

Taloudellinen kestävyys
- hyvän taloustilanteen säilyttäminen (tavaroiden uudelleenkäyttö, korjaus ja kunnossapito,       monikäyttö)

lähde

Sosiaalinen kestävyys
- yhteisöllisyyden säilyttäminen (työympäristön viihtyisyys, tasa-arvoisuus, yhteistoiminta,         verkottuminen)

lähde

Ihmiset vaikuttavat usein negatiivisesti luonnon tasapainoon

lähde

---

Käsite:

Kotoperäinen laji tarkoittaa lajia, jonka levinneisyys on suppea.

---

Tehtävä:

Sukupuuttoaallot
Maapallon eliömaailmaa on kohdannut kuusi sukupuuttoaaltoa. Mistä ne ovat aiheutuneet?

Vastaus:

1. sukupuuttoaalto johtui jäätiköitymisestä
2. sukupuuttoaalto johtui meren pinnan laskusta, ilmaston jäähtymisestä, meren                         happikadosta ja valtameren virtauksen pysähtymisestä
3. sukupuuttoaalto johtui mannerten liikkumisesta ja tulivuorenpurkauksista
4. sukupuuttoaalto johtui mannerten liikkumisesta ja tulivuorenpurkauksista
5. sukupuuttoaalto johtui meteoriitin törmäämisestä Maahan
6. sukupuuttoaalto johtuu ihmisistä

14. Ekosysteemi on toimiva kokonaisuus

Ekosysteemi muodostuu eliöyhteisöstä ja sitä ympäröivästä elottomasta luonnosta.

Ravintoverkko

lähde

Ekosysteemin kiertokulku

lähde

Kaikilla eliöillä on oma tehtävänsä luonnon kiertokulussa.

lähde

---

Käsite:

Ekologinen tehokkuus tarkoittaa hyötysuhdetta, jolla ravintoketjun lenkki sitoo energiaa biomassaansa, jolloin ravintoketjun seuraava lenkki saa energian käyttöönsä syötyään alkuperäisen lenkin ravinnokseen.

---

Tehtävä:

Määrittele oheiset käsiteparit:
a. omavarainen - toisenvarainen
b. perustuotanto - jatkotuotanto
c. ekologinen tehokkuus - energian ohivirtaus

Vastaus:

a. Eliö, joka pystyy sitomaan itseensä tarvitsemansa energian ja tuottamaan tarvitsemansa        orgaaniset yhdisteet - Eliö, joka käyttää hyväkseen tuottajien sitomaa energiaa ja                  biomassaa
b. Tuottajien sitoma energia tai biomassa - Kuluttajiin sitoutunut energia tai biomassa
c. Biomassaan sitoutunut energia - Energia, jonka ravintoketjun linkki käyttää omiin                   tarpeisiinsa

13. Alueen lajien populaatiot muodostavat eliöyhteisön

Lajien välinen kilpailu

Johtaa ''erikoistumiseen''. Esimerkiksi linnut hankkivat ruokansa puiden eri osista, jolloin kaikille riittää ruokaa eikä synny kilpailua.
























(Lähde: Bios 1, WSOYpro OY, 2011)

Joskus samassa paikassa asuvat lajit kuuluvat kokonaan tai osittain samaan ekolokeroon, jolloin ne saavat ravintonsa samasta paikasta, jolloin syntyy kilpailua lajien välille.

lähde

Kahden lajin yhteiselämä voi joskus olla myös hyvä asia.

lähde

---

Käsite:

Mutualismi tarkoittaa kahden osapuolen suhdetta, joka on molemmille positiivinen.

---

Tehtävä:

Millainen ekologinen suhde vallitsee seuraavien lajien kesken niiden eläessä samalla alueella?
a. hirvi - susi
b. jokirapu - täplärapu
c. mänty - sen rungolla elävä jäkälä
d. hömötiainen - töyhtötiainen

Vastaus:

a. +/-, peto(susi)-saalis(hirvi) -suhde
b. -/-, lajien välinen kilpailu
c. 0/+, kommensalismi
d. 0/0, lajit eivät vaikuta kohtalokkaasti toisiinsa

12. Saman lajin yksilöt muodostavat populaatioita

Ympäristö rajoittaa populaation kasvua

Eksponentiaalinen käyrä kuvaa sitä, miten populaatio kasvaisi sille kaikin puolin edullisessa ympäristössä.

Logistinen käyrä kuvaa populaation määrää normaalissa ympäristössä, johon kyseinen populaatio on sopeutunut.

Ympäristön vastus pitää populaation sopivassa koossa ympäristön kannalta. Sellainen on esimerkiksi ravinnon määrä.

Ympäristön kantokyky tarkoittaa sitä määrää, mikä populaation yksilöitä mahtuu kyseiseen ympäristöön niin että populaatio pysyy terveenä ja ympäristön eliöt eivät tuhoudu.

lähde

---

Käsitteitä:

Avoin populaatio on kontaktissa muiden populaatioiden kanssa.

Suljettu populaatio on täysin eristettynä. Ei geenivirtaa.

---

Tehtävä:

Populaation määrittely
Populaatio on tietyllä alueella elävien saman lajin yksilöiden joukko. Millainen on
a. avoin
b. suljettu populaatio?

Vastaus:

a. Avoimen populaation ja muiden sen lähellä elävien populaatioiden välillä on geenivirtaa.
b. Suljettu populaatio on eristyksissä, joten sen ja muiden populaatioiden välillä ei ole geenivirtaa.

11. Ympäristö vaikuttaa eliöiden elinmahdollisuuksiin

Ekologia

Tutkii eliöiden suhdetta ympäristöönsä

Ekologisen tutkimuksen tasot:












(Lähde: Bios 1, WSOYpro OY, 2011)

Eliöihin vaikuttavia ympäristötekijöitä:

---

Käsitteitä:

Abioottinen tarkoittaa elottoman luonnon ominaisuutta

Bioottinen tarkoittaa elollisen luonnon ominaisuutta

---

Tehtävä:

Luokittele seuraavat ympäristötekijät abioottisiin ja bioottisiin ympäristötekijöihin:
hiekkamyrsky, tulva, pakkanen, hapan sade, loinen, helle, sumu, salamanisku, kuivuus, home, metsäpalo, tuuli, routa, virustauti, lumipeitteen paksuus, suojaava kasvipeite, peto, maaperän korkeus, maaperän ravinteisuus, ravinto

Vastaus:

Abioottiset ympäristötekijät:
hiekkamyrsky, tulva, pakkanen, hapan sade, helle, sumu, salamanisku, kuivuus, metsäpalo, tuuli, routa, lumipeitteen paksuus, maaperän korkeus

Bioottiset ympäristötekijät:
loinen, home, virustauti, suojaava kasvipeite, peto, ravinto

10. Evoluutiota tutkitaan monella tavalla

Fossiilit

Paleontologia on tiede, joka tutkii fossiileita.

Fossiilit ovat vähintään 10 000 vuotta vanhoja, muinoin eläneiden eläinten jäänteitä.

Fossiilit ovat voineet syntyä valelmina, kivettyminä, painaumina tai jotkut fossiilit ovat meripihkan sisällä, jolloin ne ovat säilyneet kokonaisina

Kaikista eliöistä ei kuitenkaan ole fossiileja

---

Käsite:

Molekyylikello perustuu siihen, että molekyylien muuttumisnopeus vaihtelee ajan kuluessa. Sitä käytetään selvittämään sitä, milloin kaksi lajia ovat eriytyneet toisistaan.

---

Tehtävä:

Fossiililöydöt ja maakerrostumat
Sijoita seuraavat fossiililöydöt oikeisiin maakerrostumiin sen mukan, milloin kyseiset eliöryhmät yleistyivät maapallolla:

kerrostuman ikä:
1. 65 milj. vuotta
2. 140 milj. vuotta
3. 250 milj. vuotta
4. 350 milj. vuotta
5. 400 milj. vuotta

fossiililöydöt:
a. koppisiemeniset 
b. sammakkoeläimet
c. matelijat
d. sanikkaiset
e. kalat

Vastaus:

1a, 2c, 3b, 4d, 5e

9. Elämä siirtyy maalle

Maan valloitus

Sanikkaiset (rakenteeltaan monimutkaisimmat itiökasvit)

lähde

Sammalet (varsi ja lehdet, muttei juuria)

lähde

Sammakkoeläimet (pystyvät liikkumaan maalla, vaihtolämpöisiä, ihon kautta hengittäminen)

lähde

Matelijat (käärmeet, kilpikonnat, liskot, krokotiilit, hengittävät keuhkoilla, vaihtolämpöisiä, iho sarveissuomujen tai -kalvojen peitossa)

lähde

Paljassiemeniset kasvit (havupuut, käpypalmut, neidonhiuspuu, pölytys tuulen välityksellä)

lähde

Nisäkkäät (nokkaeläimet, nisäkkäät, tasalämpöisiä, yleensä karvapeitteisiä)

lähde

Linnut (ontot luut)

lähde

Koppisiemeniset kasvit (alkio kehittyy sikiäimen suojassa, siemenen ympärillä on usein hedelmä)

lähde

---

Käsite:

Maapallon historia jaetaan neljään maailmankauteen: Elämän esihistoriallinen aika (Prekambri), Elämän vanha aika, Elämän keskiaika ja Elämän uusi aika
lähde

---

Tehtävä:

Eliöryhmien kehitysjärjestys
Järjestä seuraavat eliöryhmät sen mukaan, missä järjestyksessä ne ilmestyivät maapallolle:
matelijat, alkueliöt, sienieläimet, arkit, koppisiemeniset kasvit, sammakkoeläimet, nisäkkäät, kalat, niveljalkaiset, paljassiemeniset kasvit, linnut

Vastaus:

alkueliöt, arkit, sienieläimet, niveljalkaiset, kalat, sammakkoeläimet, matelijat, paljassiemeniset kasvit, linnut, koppisiemeniset kasvit