Kestävä kehitys koostuu monesta ulottuvuudesta:
lähde
Kulttuurinen kestävyys
- kulttuuriympäristön säilyttäminen (perinteet, tavat)
lähde
Ekologinen kestävyys
- luonnon säilyttäminen (ympäristöystävällisyys, kierrätys, päästöjen pienentäminen)
lähde
Taloudellinen kestävyys
- hyvän taloustilanteen säilyttäminen (tavaroiden uudelleenkäyttö, korjaus ja kunnossapito, monikäyttö)
lähde
Sosiaalinen kestävyys
- yhteisöllisyyden säilyttäminen (työympäristön viihtyisyys, tasa-arvoisuus, yhteistoiminta, verkottuminen)
lähde
Ihmiset vaikuttavat usein negatiivisesti luonnon tasapainoon
lähde
---
Käsite:
Kotoperäinen laji tarkoittaa lajia, jonka levinneisyys on suppea.
---
Tehtävä:
Sukupuuttoaallot
Maapallon eliömaailmaa on kohdannut kuusi sukupuuttoaaltoa. Mistä ne ovat aiheutuneet?
Vastaus:
1. sukupuuttoaalto johtui jäätiköitymisestä
2. sukupuuttoaalto johtui meren pinnan laskusta, ilmaston jäähtymisestä, meren happikadosta ja valtameren virtauksen pysähtymisestä
3. sukupuuttoaalto johtui mannerten liikkumisesta ja tulivuorenpurkauksista
4. sukupuuttoaalto johtui mannerten liikkumisesta ja tulivuorenpurkauksista
5. sukupuuttoaalto johtui meteoriitin törmäämisestä Maahan
6. sukupuuttoaalto johtuu ihmisistä
biologia1
keskiviikko 28. tammikuuta 2015
14. Ekosysteemi on toimiva kokonaisuus
Ekosysteemi muodostuu eliöyhteisöstä ja sitä ympäröivästä elottomasta luonnosta.
Ravintoverkko
lähde
Ekosysteemin kiertokulku
lähde
Kaikilla eliöillä on oma tehtävänsä luonnon kiertokulussa.
lähde
---
Käsite:
Ekologinen tehokkuus tarkoittaa hyötysuhdetta, jolla ravintoketjun lenkki sitoo energiaa biomassaansa, jolloin ravintoketjun seuraava lenkki saa energian käyttöönsä syötyään alkuperäisen lenkin ravinnokseen.
---
Tehtävä:
Määrittele oheiset käsiteparit:
a. omavarainen - toisenvarainen
b. perustuotanto - jatkotuotanto
c. ekologinen tehokkuus - energian ohivirtaus
Vastaus:
a. Eliö, joka pystyy sitomaan itseensä tarvitsemansa energian ja tuottamaan tarvitsemansa orgaaniset yhdisteet - Eliö, joka käyttää hyväkseen tuottajien sitomaa energiaa ja biomassaa
b. Tuottajien sitoma energia tai biomassa - Kuluttajiin sitoutunut energia tai biomassa
c. Biomassaan sitoutunut energia - Energia, jonka ravintoketjun linkki käyttää omiin tarpeisiinsa
Ravintoverkko
lähde
Ekosysteemin kiertokulku
lähde
Kaikilla eliöillä on oma tehtävänsä luonnon kiertokulussa.
lähde
---
Käsite:
Ekologinen tehokkuus tarkoittaa hyötysuhdetta, jolla ravintoketjun lenkki sitoo energiaa biomassaansa, jolloin ravintoketjun seuraava lenkki saa energian käyttöönsä syötyään alkuperäisen lenkin ravinnokseen.
---
Tehtävä:
Määrittele oheiset käsiteparit:
a. omavarainen - toisenvarainen
b. perustuotanto - jatkotuotanto
c. ekologinen tehokkuus - energian ohivirtaus
Vastaus:
a. Eliö, joka pystyy sitomaan itseensä tarvitsemansa energian ja tuottamaan tarvitsemansa orgaaniset yhdisteet - Eliö, joka käyttää hyväkseen tuottajien sitomaa energiaa ja biomassaa
b. Tuottajien sitoma energia tai biomassa - Kuluttajiin sitoutunut energia tai biomassa
c. Biomassaan sitoutunut energia - Energia, jonka ravintoketjun linkki käyttää omiin tarpeisiinsa
13. Alueen lajien populaatiot muodostavat eliöyhteisön
Lajien välinen kilpailu
Johtaa ''erikoistumiseen''. Esimerkiksi linnut hankkivat ruokansa puiden eri osista, jolloin kaikille riittää ruokaa eikä synny kilpailua.
(Lähde: Bios 1, WSOYpro OY, 2011)
Joskus samassa paikassa asuvat lajit kuuluvat kokonaan tai osittain samaan ekolokeroon, jolloin ne saavat ravintonsa samasta paikasta, jolloin syntyy kilpailua lajien välille.
lähde
Kahden lajin yhteiselämä voi joskus olla myös hyvä asia.
lähde
---
Käsite:
Mutualismi tarkoittaa kahden osapuolen suhdetta, joka on molemmille positiivinen.
---
Tehtävä:
Millainen ekologinen suhde vallitsee seuraavien lajien kesken niiden eläessä samalla alueella?
a. hirvi - susi
b. jokirapu - täplärapu
c. mänty - sen rungolla elävä jäkälä
d. hömötiainen - töyhtötiainen
Vastaus:
a. +/-, peto(susi)-saalis(hirvi) -suhde
b. -/-, lajien välinen kilpailu
c. 0/+, kommensalismi
d. 0/0, lajit eivät vaikuta kohtalokkaasti toisiinsa
Johtaa ''erikoistumiseen''. Esimerkiksi linnut hankkivat ruokansa puiden eri osista, jolloin kaikille riittää ruokaa eikä synny kilpailua.
(Lähde: Bios 1, WSOYpro OY, 2011)
Joskus samassa paikassa asuvat lajit kuuluvat kokonaan tai osittain samaan ekolokeroon, jolloin ne saavat ravintonsa samasta paikasta, jolloin syntyy kilpailua lajien välille.
lähde
Kahden lajin yhteiselämä voi joskus olla myös hyvä asia.
lähde
---
Käsite:
Mutualismi tarkoittaa kahden osapuolen suhdetta, joka on molemmille positiivinen.
---
Tehtävä:
Millainen ekologinen suhde vallitsee seuraavien lajien kesken niiden eläessä samalla alueella?
a. hirvi - susi
b. jokirapu - täplärapu
c. mänty - sen rungolla elävä jäkälä
d. hömötiainen - töyhtötiainen
Vastaus:
a. +/-, peto(susi)-saalis(hirvi) -suhde
b. -/-, lajien välinen kilpailu
c. 0/+, kommensalismi
d. 0/0, lajit eivät vaikuta kohtalokkaasti toisiinsa
12. Saman lajin yksilöt muodostavat populaatioita
Ympäristö rajoittaa populaation kasvua
Eksponentiaalinen käyrä kuvaa sitä, miten populaatio kasvaisi sille kaikin puolin edullisessa ympäristössä.
Logistinen käyrä kuvaa populaation määrää normaalissa ympäristössä, johon kyseinen populaatio on sopeutunut.
Ympäristön vastus pitää populaation sopivassa koossa ympäristön kannalta. Sellainen on esimerkiksi ravinnon määrä.
Ympäristön kantokyky tarkoittaa sitä määrää, mikä populaation yksilöitä mahtuu kyseiseen ympäristöön niin että populaatio pysyy terveenä ja ympäristön eliöt eivät tuhoudu.
lähde
---
Käsitteitä:
Avoin populaatio on kontaktissa muiden populaatioiden kanssa.
Suljettu populaatio on täysin eristettynä. Ei geenivirtaa.
---
Tehtävä:
Populaation määrittely
Populaatio on tietyllä alueella elävien saman lajin yksilöiden joukko. Millainen on
a. avoin
b. suljettu populaatio?
Vastaus:
a. Avoimen populaation ja muiden sen lähellä elävien populaatioiden välillä on geenivirtaa.
b. Suljettu populaatio on eristyksissä, joten sen ja muiden populaatioiden välillä ei ole geenivirtaa.
Eksponentiaalinen käyrä kuvaa sitä, miten populaatio kasvaisi sille kaikin puolin edullisessa ympäristössä.
Logistinen käyrä kuvaa populaation määrää normaalissa ympäristössä, johon kyseinen populaatio on sopeutunut.
Ympäristön vastus pitää populaation sopivassa koossa ympäristön kannalta. Sellainen on esimerkiksi ravinnon määrä.
Ympäristön kantokyky tarkoittaa sitä määrää, mikä populaation yksilöitä mahtuu kyseiseen ympäristöön niin että populaatio pysyy terveenä ja ympäristön eliöt eivät tuhoudu.
lähde
---
Käsitteitä:
Avoin populaatio on kontaktissa muiden populaatioiden kanssa.
Suljettu populaatio on täysin eristettynä. Ei geenivirtaa.
---
Tehtävä:
Populaation määrittely
Populaatio on tietyllä alueella elävien saman lajin yksilöiden joukko. Millainen on
a. avoin
b. suljettu populaatio?
Vastaus:
a. Avoimen populaation ja muiden sen lähellä elävien populaatioiden välillä on geenivirtaa.
b. Suljettu populaatio on eristyksissä, joten sen ja muiden populaatioiden välillä ei ole geenivirtaa.
11. Ympäristö vaikuttaa eliöiden elinmahdollisuuksiin
Ekologia
(Lähde: Bios 1, WSOYpro OY, 2011)
Eliöihin vaikuttavia ympäristötekijöitä:
Tutkii eliöiden suhdetta ympäristöönsä
(Lähde: Bios 1, WSOYpro OY, 2011)
Eliöihin vaikuttavia ympäristötekijöitä:
---
Käsitteitä:
Abioottinen tarkoittaa elottoman luonnon ominaisuutta
Bioottinen tarkoittaa elollisen luonnon ominaisuutta
---
Tehtävä:
Luokittele seuraavat ympäristötekijät abioottisiin ja bioottisiin ympäristötekijöihin:
hiekkamyrsky, tulva, pakkanen, hapan sade, loinen, helle, sumu, salamanisku, kuivuus, home, metsäpalo, tuuli, routa, virustauti, lumipeitteen paksuus, suojaava kasvipeite, peto, maaperän korkeus, maaperän ravinteisuus, ravinto
Vastaus:
Abioottiset ympäristötekijät:
hiekkamyrsky, tulva, pakkanen, hapan sade, helle, sumu, salamanisku, kuivuus, metsäpalo, tuuli, routa, lumipeitteen paksuus, maaperän korkeus
Bioottiset ympäristötekijät:
loinen, home, virustauti, suojaava kasvipeite, peto, ravinto
10. Evoluutiota tutkitaan monella tavalla
Fossiilit
fossiililöydöt:
Paleontologia on tiede, joka tutkii fossiileita.
Fossiilit ovat vähintään 10 000 vuotta vanhoja, muinoin eläneiden eläinten jäänteitä.
Fossiilit ovat voineet syntyä valelmina, kivettyminä, painaumina tai jotkut fossiilit ovat meripihkan sisällä, jolloin ne ovat säilyneet kokonaisina
Kaikista eliöistä ei kuitenkaan ole fossiileja
---
Käsite:
Molekyylikello perustuu siihen, että molekyylien muuttumisnopeus vaihtelee ajan kuluessa. Sitä käytetään selvittämään sitä, milloin kaksi lajia ovat eriytyneet toisistaan.
---
Tehtävä:
Fossiililöydöt ja maakerrostumat
Sijoita seuraavat fossiililöydöt oikeisiin maakerrostumiin sen mukan, milloin kyseiset eliöryhmät yleistyivät maapallolla:
kerrostuman ikä:
1. 65 milj. vuotta
2. 140 milj. vuotta
3. 250 milj. vuotta
4. 350 milj. vuotta
5. 400 milj. vuottafossiililöydöt:
a. koppisiemeniset
b. sammakkoeläimet
c. matelijat
d. sanikkaiset
e. kalat
Vastaus:
1a, 2c, 3b, 4d, 5e
9. Elämä siirtyy maalle
Maan valloitus
Sanikkaiset (rakenteeltaan monimutkaisimmat itiökasvit)
lähde
Sammalet (varsi ja lehdet, muttei juuria)
lähde
Sammakkoeläimet (pystyvät liikkumaan maalla, vaihtolämpöisiä, ihon kautta hengittäminen)
lähde
Matelijat (käärmeet, kilpikonnat, liskot, krokotiilit, hengittävät keuhkoilla, vaihtolämpöisiä, iho sarveissuomujen tai -kalvojen peitossa)
lähde
Paljassiemeniset kasvit (havupuut, käpypalmut, neidonhiuspuu, pölytys tuulen välityksellä)
lähde
Nisäkkäät (nokkaeläimet, nisäkkäät, tasalämpöisiä, yleensä karvapeitteisiä)
lähde
Linnut (ontot luut)
lähde
Koppisiemeniset kasvit (alkio kehittyy sikiäimen suojassa, siemenen ympärillä on usein hedelmä)
lähde
---
Käsite:
Maapallon historia jaetaan neljään maailmankauteen: Elämän esihistoriallinen aika (Prekambri), Elämän vanha aika, Elämän keskiaika ja Elämän uusi aika
lähde
---
Tehtävä:
Eliöryhmien kehitysjärjestys
Järjestä seuraavat eliöryhmät sen mukaan, missä järjestyksessä ne ilmestyivät maapallolle:
matelijat, alkueliöt, sienieläimet, arkit, koppisiemeniset kasvit, sammakkoeläimet, nisäkkäät, kalat, niveljalkaiset, paljassiemeniset kasvit, linnut
Vastaus:
alkueliöt, arkit, sienieläimet, niveljalkaiset, kalat, sammakkoeläimet, matelijat, paljassiemeniset kasvit, linnut, koppisiemeniset kasvit
Sanikkaiset (rakenteeltaan monimutkaisimmat itiökasvit)
lähde
Sammalet (varsi ja lehdet, muttei juuria)
lähde
Sammakkoeläimet (pystyvät liikkumaan maalla, vaihtolämpöisiä, ihon kautta hengittäminen)
lähde
Matelijat (käärmeet, kilpikonnat, liskot, krokotiilit, hengittävät keuhkoilla, vaihtolämpöisiä, iho sarveissuomujen tai -kalvojen peitossa)
lähde
Paljassiemeniset kasvit (havupuut, käpypalmut, neidonhiuspuu, pölytys tuulen välityksellä)
lähde
Nisäkkäät (nokkaeläimet, nisäkkäät, tasalämpöisiä, yleensä karvapeitteisiä)
lähde
Linnut (ontot luut)
lähde
Koppisiemeniset kasvit (alkio kehittyy sikiäimen suojassa, siemenen ympärillä on usein hedelmä)
lähde
---
Käsite:
Maapallon historia jaetaan neljään maailmankauteen: Elämän esihistoriallinen aika (Prekambri), Elämän vanha aika, Elämän keskiaika ja Elämän uusi aika
lähde
---
Tehtävä:
Eliöryhmien kehitysjärjestys
Järjestä seuraavat eliöryhmät sen mukaan, missä järjestyksessä ne ilmestyivät maapallolle:
matelijat, alkueliöt, sienieläimet, arkit, koppisiemeniset kasvit, sammakkoeläimet, nisäkkäät, kalat, niveljalkaiset, paljassiemeniset kasvit, linnut
Vastaus:
alkueliöt, arkit, sienieläimet, niveljalkaiset, kalat, sammakkoeläimet, matelijat, paljassiemeniset kasvit, linnut, koppisiemeniset kasvit
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)